Joku aika sitten kirjoitin siitä että olin ollut yhteyksissä erään kasvattajan kanssa. No nyt olen vieraillut Eijan luona Windydreams kennelissä (huvittaa sanoa noin kun ihan normaali kotihan se oli niinkuin suurin osa kenneleistä) ja tavannut pentueen ihanan Sabi-emän sekä Windy-mummon. Ja kyllä Wili-vanhus oli aivan ihana myös <3. Pennutkin on sen jälkeen syntyneet ja syntyihän sieltä sitten kaksi sievää narttuakin :) Kaikki kuulostaa niin hyvältä että voiko olla tottakaan. No näinhän se on että mun huono tuuri yhdistettynä hienoon mahdollisuuteen...

Toinen nartuista menee Eijan ystävälle ja toisesta hän nyt vielä miettii että jättääkö sen itselleen. Ihan kamalat viikot siis edessä kun joutuu odottelemaan, mutta en halua Eijaa hoputtaa päätöksessään. Ymmärrän toki Eijan tilanteen ja että kovin olis houkuttelevaa nyt tämä narttu pitää itsellä. Ja muutenkin todennäköisempäähän lienee että pentu jää Eijalle sillä pianhan sellainen pieni suloinen pentu tekee itselleen tilaa vaikkei ihan varma vielä nyt oliskaan että jättääkö pennun itselleen. Ja kyllähän mua harmittaa tää tilanne ihan kamalasti vaikka onhan tässä vielä minunkin puoleltani pari pienen pientä muuttujaa. Haluan kuitenkin nähdä vielä pentueen isän ja pennut livenä nähdäkseni vähän luonnetta. Niin paljon toivoin että syntyy narttuja ja sitten että olis lupaavia väritykseltään. Ja niin tapahtui. Nimenomaan se narttu jonka olisinkin valinnut kuvien perusteella on nyt kyseessä. Mutta ei se auta kuin odottaa, muuttua viilipytyksi. Ei tämä odottelu ainakaan yli joulun mene kun sittenhän pennut on jo luovutusikäisiäkin :)

Jos pitää katseensa tulevaisuudessa niin ei kirpaise niin paljon, eiks niin?! Huomasin muuten tässä että tämä mun pennun etsintä saattaa venyä odotettua pidemmäksi. Tavoitteenahan oli että vuoden päästä mulla ois se pallero kainalossa. Oon katellut toki muitakin narttuja tuolla netissä, mutta osa mua mielyttävistä on juuri (vuonna 2014) tehnyt pennut niin ei varmaan heti ole uusia tulossa tai sitten suunnitelmat on muutenkin vasta vuoden päähän. Eräs kasvattaja suunnittelee narttunsa astutusta kesälle, mutta siitä sitten lisää lähempänä jos tässä käy mulle köpelösti :D Ei ole vielä urosvalinnastakaan tietoa niin hieman hankala sukutauluakaan kovin tarkkaan syynätä. Hmmm. Ja onhan mahdollista että jättäisin sitten Lunalta itselle pennun - epätodennäköistä mutta mahdollista :)

Meillä on pojat olleet ihan keväästä saakka kipeenä, nytkin on joku parin kuukauden flunssa meneillään. Pari viikkoa sitten L oli taas osastolla yön hengityksensä vuoksi. Ei yhtään kivaa ei kun sitä Ventolinea menee edelleen päivittäin. Kyllä nuo päiväkodissa päivät on mutta kyllähän hengenahdistus pientä ihmistä väsyttää niin kuin isompaakin. J:llä on mennyt hieman paremmin noiden sairasteluiden suhteen, mutta aika-ajoin on henkisesti vähän vaikeampaa. On päiviä kun on äitiä, isää ja veljeä kamala ikävä - vaikka veli on samassa päiväkodissa ihan seinän takana pienempien ryhmässä :) Kaippa tämä tästä kunhan päästään kevät puolelle ja taudeille alkaa olla vastustuskykyä. Sitten päiväkoti ja kaverit siellä on jo niin tuttuja että sinne on kiva mennä vaikka ihan juosten ;) Sitä päivää odotellessa :D