Niin se vaan taas meni viikon mittainen mammaloma nopeasti. Huomenna pitäs Lunan jaksaa olla koko mun työpäivä yksin, enkä oo yhtään varma että onko se siihen valmis Päättämätön. Onko koira koskaan sellaseen valmis? Onneks Lunalla on Pepsi kaverina, vaikka aionkin erottaa ne eri huomeisiin jollain porttisysteemillä ettei pääse Luna liikaa Pepsiä rasittamaan. Pepsin leikkihalut Lunaa kohtaan on laantuneet sen myötä kun pikku riiviö rupes jyrsii Pepsukan tassuja. Pariin kertaan on Luna saanut Pepsiltä lähdötkin. Sormiakin Luna vielä jyrsii melko ahkeraan (eli enemmän kiinnostaa lelun heiluttaja kuin itse lelu). Hirveän vaikea päästä siitä tavasta eroon.

Sen lisäksi, että Luna on selkeästikin sukua jollekin jyrsijälle, on se sukua varmasti myös apinalle Hymy. Luna kun on opetellut nousemaan ja laskemaan portaita (silloin kun en ole ehtinyt itse olemaan vahtaamassa) ja nousemaan sohvalle ihan itse. Pelottaa vaan aina, että millon se hyppää sohvalta alas. Tämänikäisen kun ei missään nimessä pitäisi harrastaa sellaisia loikkia.

1255273592_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Olen yrittäny opettaa Lunaa paperille ettei olis niin suuri homma siivota jätöksiä kun töistä tai muilta menoilta kotiin tulen, mutta kovin hyvin en ole onnistunut. Suunnilleen puolet jätöksistä menee ohi paperista tai ei sinne päinkään Nauru. Ulos ollaan onnistuttu tekemään muutamat pisut, mutta suuret hädät meillä tehdään vielä sisälle. Hihi, tänään mun pikkuinen meni astumaan omaan kakkapökyläänsä ja sehän tarttui etutassuun kiinni Kieli ulkona. Sen kanssa Luna ehti sitten muutaman askeleen ottaa, kunnes sain sen kiinni ja lähdettiin tassun pesulle kylppärin puolelle.